Oikean ilmamäärän valinta ammattikeittiöissä

Oikeanlaiset ilmamäärät ovat ammattikeittiöiden ilmanvaihdon suunnittelun tärkeimpiä tekijöitä. Jos ilmamäärät suunnitellaan liian suuriksi, aiheuttaa se ylimääräisiä kustannuksia esim. suurempien kanavien, IV-koneen sekä korkeamman energiankulutuksen johdosta. Liian suuret ilmamäärät voivat myös aiheuttaa ikävää vedon tunnetta. Myös liian suurien ilmamäärien korjaaminen aiheuttaa kustannuksia erityisesti puhaltimien tarvitseman energian sekä ilman esilämmityksen johdosta.

Hyvin suunnitellussa ilmanvaihdossa otetaan huomioon suunnitteluhetken ilmanvaihdon tarve keittiölaitteiden perusteella. Lisäksi tulisi huomioida asiakkaan mahdollinen toive laajentaa ilmanvaihdon tarpeita tulevaisuudessa. Monessa projektissa keittiökalustetaan alussa maksimikapasiteetilla, joten laajennusvaran jättäminen on hankalaa tai mahdotonta.

 

Miten päästään hyvään lopputulokseen?

Suosittelemme ottamaan avuksi erittäin näppärän laskentamallni EN16282 standardin osasta 1.

(EN 16282-1 : 2017 EQUIPMENT FOR COMMERCIAL KITCHENS – COMPONENTS FOR VENTILATION IN COMMERCIAL KITCHENS – PART 1: GENERAL REQUIREMENTS INCLUDING CALCULATION METHOD)

Standardin mukainen laskentamalli on jaettu kolmeen eri vaiheeseen. Jokaisen erillisen vaiheen laskentamalli soveltuu suunnitteluprosessin eri vaiheisiin. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan karkealla tasolla ilmamäärän tarve. Tässä vaiheessa laskenta on tilakohtainen, mutta siinä ei huomioida tilan sisäisiä ilmavirtoja. Karkean laskennan tulos on kuitenkin usein yllättävän lähellä lopullista ilmamäärää.

Näin saadaan jo vaikka hankesuunnitteluvaiheeseen tietoa ilmanvaihdon tarpeesta ja vaikka tätä kautta vaadittavista runkokanavien kokoluokista.

Laskennan eri vaiheet

 

1. Pinta-ala perusteinen laskentamalli (16282-1:2017; 8.2.2)

 

Jos keittiölaitteita koskevia tietoja ei ole saatavana, on tehtävä karkea laskelma taulukkoarvojen mukaisesti. Karkeaa laskelmaa saa käyttää arviointiin suunnittelun aloitus, tai hankesuunnittelu vaiheessa. Tällä laskentamallilla arvioidaan ilmanvaihdon tarve pinta-alan avulla kahdella eri käyttöalueella.

Käyttöalueet ovat:

  • Keittiön yleistilat, jolloin laskentaperuste on 25 l/s/m2
  • Valmistus ja astianpesu, jolloin laskentaperuste on 33 l/s/m2

 

2. Sieppausnopeuteen perustuva laskenta

 

Jos keittiön ruoanvalmistukseen käytettävistä laitteista on saatavana enemmän tietoja, kuten laiteluokka (esim, uuni/pata/rasvakeitin, jne), mutta ei kuitenkaan tarkkoja lopullisia tietoja kuten liitäntäteho, niin sieppausnopeuteen perustuva laskenta on nopea ja tarkempi kuin edellä esitetty tuntiperusteinen malli. Laskennassa huomioidaan arkkitehtipohjaan piirretyt huuva koot.

Tällä laskutavalla tulokseksi saadaan:

 

 

Ajankohtaista

Climeconille hopeaa EcoVadis-arvioinnissa – määrätietoinen vastuullisuustyö tuottaa tulosta

Climecon osallistui ensimmäiseen EcoVadis-vastuullisuusarviointiinsa viime vuonna ja saavutti tuolloin pronssitason. Nyt, vain vuotta myöhemmin, yrityksen pitkäjänteinen työ vastuullisuuden kehittämiseksi on palkittu: Climecon on noussut hopeatasolle. Tänä vuonna pisteemme nousivat 62:sta 71:een sadasta mahdollisesta, joka on merkittävä harppaus kohti alan kärkeä.

Lue lisää

Esittelyssä: tekninen suunnittelija Jarkko Hyvönen

Jarkko työskentelee Climeconilla keittiösuunnittelun ja tarjouslaskennan parissa, erityisesti vientiprojekteissa, joista suuri osa suuntautuu Lähi-itään. Työ ammattikeittiöiden ilmanvaihtolaitteiden parissa on vaihtelevaa ja täynnä haasteita – jokainen kohde on erilainen ja asiakastarpeet yksilöllisiä. Tämä teknisen suunnittelun taituri on alun perin kotoisin Pihtiputaalta, jossa valmistuu myös meidän ammattikeittiön ilmanvaihtoratkaisut. Vapaa-ajallaan Jarkko viihtyy kaukalossa, sillä jääkiekko on hänen suuri intohimonsa.

Lue lisää

Kestävä kehitys ja energiatehokkuus: LVI-urakoitsijan mahdollisuus menestyä

Suomessa rakennusala on merkittävä tekijä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Rakennusten energiankulutus muodostaa lähes 40 % koko energiankulutuksesta, ja rakennettu ympäristö tuottaa noin kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä. Ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmät, jotka urakoitsijat suunnittelevat ja toteuttavat, määrittävät rakennusten energiatehokkuuden ja sisäilmaston laadun vuosikymmeniksi eteenpäin. Erityisesti ilmanvaihtojärjestelmien oikea mitoitus, ilmavirtojen ohjaus ja ilmanvaihdon optimointi vaikuttavat merkittävästi niin asumis- ja työympäristön viihtyisyyteen kuin energiankulutukseen.

Lue lisää