Hyvin suunnitellussa ilmanvaihdossa otetaan huomioon suunnitteluhetken ilmanvaihdon tarve keittiölaitteiden perusteella. Lisäksi tulisi huomioida asiakkaan mahdollinen toive laajentaa ilmanvaihdon tarpeita tulevaisuudessa. Monessa projektissa keittiökalustetaan alussa maksimikapasiteetilla, joten laajennusvaran jättäminen on hankalaa tai mahdotonta.
Miten päästään hyvään lopputulokseen?
Suosittelemme ottamaan avuksi erittäin näppärän laskentamallni EN16282 standardin osasta 1.
(EN 16282-1 : 2017 EQUIPMENT FOR COMMERCIAL KITCHENS – COMPONENTS FOR VENTILATION IN COMMERCIAL KITCHENS – PART 1: GENERAL REQUIREMENTS INCLUDING CALCULATION METHOD)
Standardin mukainen laskentamalli on jaettu kolmeen eri vaiheeseen. Jokaisen erillisen vaiheen laskentamalli soveltuu suunnitteluprosessin eri vaiheisiin. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan karkealla tasolla ilmamäärän tarve. Tässä vaiheessa laskenta on tilakohtainen, mutta siinä ei huomioida tilan sisäisiä ilmavirtoja. Karkean laskennan tulos on kuitenkin usein yllättävän lähellä lopullista ilmamäärää.
Näin saadaan jo vaikka hankesuunnitteluvaiheeseen tietoa ilmanvaihdon tarpeesta ja vaikka tätä kautta vaadittavista runkokanavien kokoluokista.
Laskennan eri vaiheet
1. Pinta-ala perusteinen laskentamalli (16282-1:2017; 8.2.2)
Jos keittiölaitteita koskevia tietoja ei ole saatavana, on tehtävä karkea laskelma taulukkoarvojen mukaisesti. Karkeaa laskelmaa saa käyttää arviointiin suunnittelun aloitus, tai hankesuunnittelu vaiheessa. Tällä laskentamallilla arvioidaan ilmanvaihdon tarve pinta-alan avulla kahdella eri käyttöalueella.
Käyttöalueet ovat:
- Keittiön yleistilat, jolloin laskentaperuste on 25 l/s/m2
- Valmistus ja astianpesu, jolloin laskentaperuste on 33 l/s/m2
2. Sieppausnopeuteen perustuva laskenta
Jos keittiön ruoanvalmistukseen käytettävistä laitteista on saatavana enemmän tietoja, kuten laiteluokka (esim, uuni/pata/rasvakeitin, jne), mutta ei kuitenkaan tarkkoja lopullisia tietoja kuten liitäntäteho, niin sieppausnopeuteen perustuva laskenta on nopea ja tarkempi kuin edellä esitetty tuntiperusteinen malli. Laskennassa huomioidaan arkkitehtipohjaan piirretyt huuva koot.
Tällä laskutavalla tulokseksi saadaan: