Katosten ja lumisuojien suunnitteluopas

Opi mitoittamaan ja suunnittelemaan oikein toimivat katokset ja lumisuojat säädösten mukaan, Climeconin luotettavia valintaohjelmia hyödyntäen.

Lataa katosten ja lumisuojien suunnitteluopas

 

 

Yleistä

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden – runsaiden vesi- ja lumisateiden – yleistyminen asettaa ilmastointilaitoksen ulkoilman sisäänoton ja ulospuhalluksen suunnittelun entistäkin haastavammaksi tehtäväksi.

Asetukset ja oppaat

Suunnittelusta määräävät ympäristöministeriön asetukset sekä niiden käyttöä tukevat oppaat.

Asetusten määräykset ovat velvoittavia. Oppaiden opastavat tekstit eivät sitä vastoin ole velvoittavia. Opastukset on kirjoitettu niin, että niitä noudattamalla voidaan täyttää asetuksissa esitetyt määräykset ja vaatimukset.

Ympäristöministeriö on antanut asetuksen uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (20.12.2017). [1]

Asetuksen 14 §:ssä Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusalaitteiden sijoittaminen määrätään:

  • Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta tai ulkoilman laatua pilaavien lähteiden läheisyydestä.
  • Ulkoilmalaitteiden kautta ei saa päästä ilmanvaihtojärjestelmään siinä määrin lunta tai sadevettä, että se aiheuttaisi vahinkoa järjestelmälle tai ilman laadulle tai haittaisi järjestelmän
  • Ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksesta on suunniteltava siten, ettei rakennukselle tai muille rakennuksille, ympäristölle tai niiden käyttäjille aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa. Ulospuhallusilma on johdettava rakennuksen vesikaton yläpuolelle, jos ilmanvaihtojärjestelmän toiminta ei toisin edellytä. Poistoilmaluokan 1 tai asunhuoneistojen ilmanvaihdon ulospuhallus- ilma voidaan johtaa ulos myös rakennuksen seinässä olevan ulospuhalluslaitteen kautta (seinäpuhallus), jos muutoin tässä momentissa esitetyt vaatimukset täytetään.

Talotekniikkainfo on julkaissut em. asetuksen soveltamisen tueksi ohjeiston Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas (11.6.2019, johon on tehty lisäyksiä 27.6.2019). [2]

Oppaan kohdassa 14.1 Ulkoilmalaitteiden sijoittaminen opastetaan asetuksen määräysten lisäksi mm. seuraavasti:

  • Ulkoilmalaitteet sijoitetaan siten, että ulkoilma voidaan ottaa riittävän etäältä ulkoilman laatua pilaavista lähteistä. Sisäänotettava ulkoilma on yleensä riittävän puhdasta käytettäväksi hiukkas- suodatettuna tuloilmana tavanomaisissa oleskelutiloissa, kun ulkoilmalaitteet sijoitetaan niin, että seuraavat etäisyysvaatimukset täyttyvät.
  • Ulkoilmalaitteiden vähimmäisetäisyydet ilman laatua heikentävistä ulkoisista tekijöistä esitetään taulukossa 1 ja 1.2. Kuvassa 1 esitetään ulkoilma- ja ulospuhalluslaitteiden väliset vähimmäis- etäisyydet ulospuhallettavan ilman likaisuuden mukaan.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017 (28.11.2017) [3]

Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas (23.12.2019) [4] opastaa kohdassa 10 Palon leviämisen estäminen vesikattoon tai ulkokautta toiseen palo-osastoon tai rakennukseen seuraavasti:

Ulko- ja ulospuhallusilma-aukot sijoitetaan siten, ettei palo pääse nopeasti leviämään niiden kautta toiseen palo-osastoon.

Aukkojen sijaitessa paloaluerajojen läheisyydessä on sijoituspaikoista järkevää päättää yhdessä arkkitehdin, palokonsultin ja rakennesuunnittelijan kanssa ja esittää valitut paikat LVI-suunnittelun ja -toteutuksen periaatteet –asiakirjassa, joka liitetään rakennuslupa-aineistoon ennen rakennus- luvan myöntämistä.

 

Taulukko 1.1. Ulkoilmalaitteen etäisyys lyhintä reittiä ilman laatua heikentävistä ulkoisista tekijöistä. Tie tai katu katsotaan vilkasliikenteiseksi ainakin silloin, kun keskivuorokausiliikenne on yli 10 000 autoa vuorokaudessa.

 

Taulukko 1.2 Ulkoilmalaitteen vähimmäisetäisyys vilkasliikenteisistä teistä, (HSY)

 

Liikennemääränä käytetään ennustetta liikennemäärästä arkivuorokautena. Etäisyys on metreinä ajoradan reunasta rakennuksen julkisivulle. Herkkiä rakennuskohteita ovat päiväkodit, koulut, vanhusten palvelutalot ja sairaalat.
Lähde: Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa. HSY Moniste 2014.

 

Kuva 1. Ulkoilmalaitteiden etäisyys ulospuhalluslaitteista. Diagrammia voidaan käyttää poistoilma- luokkien 1 – 3 ulospuhallusilmavirroille, jotka ovat yli 0,5 m³/s. Viivojen väliarvot voidaan arvioida. Yli 6 m³/s ulospuhallusilmavirroilla voidaan 4. luokan poistoilmalle käyttää 6 m³/s ilmavirran etäisyys- vaatimuksia. Lisätietoa CEN/TR 16798-4:2017.

 

Taulukko 2. Ulospuhalluslaitteiden etäisyysvaatimukset eri poistoilmaluokkien ulospuhallusilmalle

 

Ulospuhallusilma johdetaan yleensä muissa kuin asuntokohtaisissa ilmanvaihtoratkaisuissa (lisätty 27.6.2019) rakennuksen korkeimman osan vesikaton yläpuolelle ja puhallus suunnataan yleensä ylöspäin, jotta ulospuhallusilman pääsy ulkoilmalaitteisiin, ikkunoihin ja oleskelualueille estetään. Ylöspäin suun- natun ulospuhalluslaitteen etäisyydet voidaan laskea joko laitteen reunasta tai laitteen yläpuolelta pis- teestä, jonka etäisyys laitteesta metreinä on 1/3 puhallusnopeuden [m/s]-yksiköllä ilmoitetusta numero- arvosta. Tätä voidaan soveltaa myös seinäpuhalluksen etäisyyden arviointiin. (lisätty 27.6.2019)

Kuva 2. Ulko- ja ulospuhalluslaitteiden sijoituspaikkojen valinta

 

Ulko- ja ulospuhalluslaitteiden sijoituspaikkojen valinta

Sijoituspaikkoja valittaessa toimitaan seuraavan valintajärjestyksen mukaisesti:

1. Valitaan ensin ulkoilmalaitteen(den) paikka. Paikkavalinta tehdään ilmanlaatua heikentävien tekijöiden etäisyysvaatimus taulukoiden 1 ja 1.2 mukaan.

2. Valitaan ulospuhalluslaitteen(den) paikka etäisyydelle ulkoilmalaitteesta kuvan 1 mukaan ja etäisyydellä ikkunoihin oleskelutasoihin jne. taulukon 2 mukaan.

3. Varmistetaan valittujen sijoitusten paloturvallisuus.
(Katso s. 2 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -opas [4])

 

Climecon TUISKU-lumisuojat

TUISKU-lumisuojat on suunniteltu seinäasenteisiksi ulkoilman sisäänottoon soveltuviksi ulkoilmalaitteiksi.

TUISKU-lumisuojat on erityisesti suunniteltu estämään sadeveden ja lumen pääsy ulkoilmakanavaan. Lumisuojat ovat Eurofinsin testaamia ja niiden pintakäsittely on C4 ilmastorasitusluokan ISO12944-5 mukainen.

TUISKU-lumisuojia on saatavilla sekä vaaka- että pystysälemalleina. Molemmat mallit toimivat yhtä varmasti niille suunnitelluissa tarkoituksissa.

Lumisuojien valinnassa on kiinnitettävä huomioita niiden sadeveden- ja lumenestokykyyn lisäksi äänen tuottamiseen sekä painehäviöön.

Climeconin katoksissa ja lumisuojissa on panostettu siihen, ettei vettä tai lunta pääse kanavistoon. Virallisen tahon mittauksiin perustuen katoksien ja lumisuojien vedenerotuskyky on testatusti alan huippuluokkaa.

Lumenerotuskyvylle ei ole olemassa testausstandardia ja sen vuoksi suositellaankin suurimmaksi otsapintanopeudeksi sadetestattuja nopeuksia huomattavasti pienempää arvoa (0.7 m/s), samalla sekä painehäviö että äänenmuodostus ovat pieniä.

Käyttämällä säleikön valinnassa Tuisku.X-valintaohjelmaa varmistat säleikön oikean ilmavirran, painehäviön ja äänitehotason.

 

Kuva 3. TUISKU-säleikkö löytyy pinta- ja uppoasennukseen pysty- ja vaakasuuntaisilla säleillä

Lumisuojan äänitehotasosta voit myös laskea äänitason haluamallesi etäisyydelle. Laskentakaavan löydät Ilmanvaihdon äänitekniikan oppaasta.

TUISKU-LUMISUOJAT

Lataa ilmanvaihdon äänitekniikan opas

TUISKU-lumisuojien veden- ja lumenerotus ovat huippuluokkaa. Lumisuoja yhdistettynä raitisilmakammion oikeaan suunnitteluun estää lumen ja veden päätymisen iv-järjestelmän muihin osiin.

Raitisilmakammion suunnittelussa tulee kammion virtausnopeus pitää riittävän alhaisena, käyttää tarvittaessa ilman liikkeen ohjaimia sekä pyrkiä ottamaan iv-koneiden kanavistolähdöt aina kammion yläosasta. Lisäksi tulee ottaa huomioon lumen ja veden mahdollinen kerääntyminen kammion pohjalle, siten että niihin suunnitellaan aina vedeneristys, lattiakaivo sekä lattialämmitys saattolämmityksellä. Kammiot varustetaan myös riittävän suurilla huolto-ovilla puhdistusta varten.

 

Kuva 4. TUISKU pinta-asennus

 

Kuva 5. TUISKU uppoasennus

 

Climecon KONTIO- ja OTSO-ilmanvaihtokatokset

Molemmista katoksista on saatavissa omat mallit sekä ulkoilman sisäänottoon (S-ulkoilmakatokset) että ulospuhallukselle (U-ulospuhallusilmakatokset).

S-ulkoilmakatoksissa ilma otetaan katoksen sisään katoksen sivulta sekä katoksen alapuolelta.

U-ulospuhallusilmakatokset suuntaavat koko ilmavirran pelkästään ylöspäin. Taulukossa 2. on etäisyys- vaatimukset ikkunoista, oleskelutahoista jne. eri poistoilmaluokkien ulospuhallusilmalle.

Ilmanvaihtokatokset on erityisesti suunniteltu estämään sadeveden ja lumen pääsy ulkoilmakanavaan ja molempien mallien vedenerotuskyky on 100 %. Katokset ovat Eurofinsin testaamia.

Käyttämällä katoksen valinnassa Katos.X-valintaohjelmaa varmistat katoksen oikean ilmavirran, painehäviön, äänitehotason sekä äänitason valitsemallasi etäisyydellä katoksesta.

Ilmanvaihtokatosten tuottamasta äänitehotasosta voit myös laskea äänitason haluamallesi etäisyydelle. Laskentakaavan löydät Ilmanvaihdon äänitekniikan oppaasta.

KONTIO- ja OTSO-ilmanvaihtokatokset

Lataa ilmanvaihdon äänitekniikan opas

Kuva 6. OTSO ja KONTIO -ilmanvaihtokatokset

 

 

Kuva 7. Climecon ilmanvaihtokatos

 

Kuva 8. Havainnekuva katoksen läpiviennin toteuttamisesta